Nolla tapaturmaa -viestintä kaipaa virkistystä

Zero

Suomessa nolla tapaturmaa -ajattelu on lyönyt läpi erittäin vahvasti eri toimialoilla. Lähtökohtana tässä ajattelutavassa on se, että yksikään tapaturma ei ole hyväksyttävä ja kaikilla pitää työpäivän jälkeen olla oikeus päästä turvallisesti kotiin läheistensä luokse. Nolla-ajattelun taustalla on ollut erittäin kannatettavia ja perusteltuja lähtökohtia, ja sen avulla monet organisaatiot ovat menestyksekkäästi onnistuneet sitouttamaan ihmisiä jatkuvaan työturvallisuuden kehittämiseen.

Suomessa toimiva, Työterveyslaitoksen koordinoima Nolla tapaturmaa -foorumi on onnistunut erinomaisesti luomaan yhteistyöverkoston satojen työpaikkojen välille. Olen itsekin ollut foorumin toiminnassa jo neljän eri työpaikan kautta, joista viimeisimpänä liitin itse perustamani yrityksen, NordSafetyn (nykyään Quentic), foorumiin vuonna 2015. Nolla tapaturmaa -ajattelun isänä Suomessa pidetään professori Jorma Saarta, joka minulla on ollut kunnia tavata useita kertoja. Jorman ajatuksia voi lukea lisää mm. vuoden 2016 Safety Management Trend Reportista.

https://blog.quentic.com/blog/introduction-safety-trend-report-2016/

 

Nolla tapaturmaa -tavoite on kuin keltaisen lehdistön otsikot

Ikävä kyllä käsitteenä Nolla tapaturmaa tulkitaan ja viestitään vaihtelevilla tavoilla, joista kaikki tavat eivät ole aivan loppuun saakka mietittyjä. Annan tässä muutamia esimerkkejä, mikä asiassa menee pieleen.

Nolla ajattelun lähtökohdat ovat olleet fiksuja. Kukapa voisi väittää, ettei tapaturmia haluta estää tai toimintaa haluta parantaa. Tulevaisuudessa siintävä visio tapaturmattomuudesta voi toimia myös kannustavana ideaalina, johon meidän kannattaa jatkuvasti pyrkiä. Tämä mielikuva myy, ja on myynyt ylintä johtoa myöten hyvin, mikä taas on tuonut paljon kaivattua ylimmän johdon tukea turvallisuusjohtamiseen. Lähtökohtaisesti asia onkin tässä mielessä hyvin.

Ikävä kyllä nolla-ajattelu on monissa organisaatioissa perusteettomasti pakkohuostaanotettu pois alunperin positiivisesta visiosta osaksi juhlapuheita, pinnankiillotustarkoituksiin. Sitä on liian helppo käyttää markkinointimielisissä julistuksissa tyyliin: ”Meillä työturvallisuus on numero 1 ja meidän tavoitteenamme on 0 tapaturmaa!”. Olen monen huippuasiantuntijan kanssa käymissämme keskusteluissa ihmetellyt ääneen, mistä lähtien nolla visio ja nolla tapaturmaa -ajattelu muuttui totaalisesti, ja siitä tulikin kuluvalle vuodelle asetettu  ”Nolla tapaturmaa -tavoite”? Vähemmän yllättävää keskusteluissa on se, että työturvallisuusasiantuntijoiden joukossa tuntuu olevan vakaa konsensus siitä, että nolla tapaturmaa tulisi nähdä visiona, periaatteena tai arvona sen sijaan, että se olisi kuluvalle vuodelle asetettu numeerinen tavoite. Tyypillinen epäpätevä argumentti kuuluu: ”Jos tavoite ei ole 0, se tarkoittaa, että meidän pitää hyväksyä tietty määrä tapaturmia, mikä on moraalisesti väärin”. Ikään kuin organisaation pitäisi budjetoida tietty määrä tapaturmia kuluvalle vuodelle, jos ei tavoitella nollaa. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa – kerron myöhemmin miksi.

Mistä sitten johtuu, että kuulemme edelleen yritysten ulkoisessa viestinnässä hyvin vahvasti sanomaa nimenomaan 0-tavoitteesta? Miksi ulos ei haluta viestiä totuutta, että oikeasti realistisena tavoitteena on pudottaa tapaturmien määrää esim. 30% vuodessa? Miksei kerrota, että tavoitteena on saada yli 5 turvallisuushavaintoa jokaiselta työntekijältä vuodessa? Kukaan ei viesti, että kaikki tapaturmat ja potentiaalisesti vakavat vaaratilanteet tutkitaan 48 h sisällä. Yksikään yritys ei julista verkkosivuillaan, että sen tavoitteena on nostaa ennakoivan Elmeri+ -mittarin indeksi yli 80 %:n tason. Oletko nähnyt julkisesti asetettua tavoitetta, jossa yritys kertoo, miten siellä tavoitellaan vuodessa keskimäärin yli 8 tunnin työturvallisuuskoulutusta vuodessa jokaiselle henkilölle? En minäkään.

Tämä johtuu samasta syystä, minkä takia lehdistö tekee otsikoitaan myyvemmiksi. Jos et usko, että otsikoinnilla on merkitystä, niin kannattaa tutustua Ampparit.comin luetuimpien listaan. Väitän siis, että työturvallisuuden alun perin täysin validit argumentit nolla tapaturmaa -visiosta on kidnapattu ja niitä käytetään markkinointimielessä samalla tavalla kuin erilaisia sertifikaatteja, jotka eivät oikeasti kerro turvallisuustasosta juuri mitään. Tämäkään ei ole mielestäni suuri ongelma – on vain hyvä, että työturvallisuus saa näkyvyyttä ja maallikoilla on helppo tarttumapinta työturvallisuuteen. Ikävän asiasta tekee se, että monet alalla ovat sortuneet älyllisesti laiskaan ratkaisuun ja tarjoavat huonoon työturvallisuustilanteeseen ratkaisuna Nolla tapaturmaa -tavoitetta, ja väärä viesti voidaan tulkita kentällä epärealistisina oletuksina, mikä taas voi heikentää turvallisuusjohtamisen arvostusta.

 

Miten työturvallisuuden kehityshanke lähtee liikkeelle

Kuvitellaanpa realistinen tilanne, kun keskisuuren yrityksen hallitus ja ylin johto havahtuvat heikkoon työturvallisuussuoriutumiseen ja siitä seuraaviin valtavan suuriin vakuutusmaksuihin. Tyypillisesti tilanne nousee esille vakavan tapaturman kautta tai talousjohdon päivittäessä lakisääteistä tapaturmavakuutusta. Sen avulla lopulta konkretisoituu huonosta työturvallisuustasosta aiheutuva suorin taloudellinen kustannus. Ensimmäisenä hallitus kysyy toimitusjohtajalta, mistä syystä olemme näin huonossa tilanteessa. Sen jälkeen toimitusjohtaja kysyy työturvallisuusjohtamisesta vastaavalta johtajalta tilanneanalyysiä. Voi olla jopa niin, että toimitusjohtajan ja turvallisuuspäällikön välissä on vielä henkilöstöjohtaja, lakiasiainjohtaja, talousjohtaja, tuotantojohtaja tai joku muu todellista päätösvaltaa käyttävä henkilö, jonka kautta kysymykset valuvat eteenpäin. Lopulta turvallisuuspäällikkö saa tiedon, että jotain pitäisi tehdä. Jos turvallisuudella ei ole suoraa johtoryhmäpaikkaa, voi olla vaikea saada tarvittavia resursseja asian korjaamiseksi.

Kuvattu tilanne on itse asiassa erittäin hieno mahdollisuus turvallisuuspäällikölle nousta matriisissa olevasta tukipositiostaan aidosti vaikuttamaan yrityksen toimintaan. Jos turvallisuuspäällikkömme on noheva, hän pääsee tekemään suunnitelman tilanteen korjaamiseksi ja esittelemään sen johtoryhmälle. Onnistunut kehitysohjelma saa tällaisessa tilanteessa helpommin rahoituksen, ja turvallisuuspäällikkömme saa lisää vastuuta ja valtaa vaikuttaa asioihin. Toinen yleinen vaihtoehto on se, että ylin johto palkkaa ulkoisen konsultin kertomaan, miten homma pitäisi tehdä ja turvallisuuspäällikkö jää yhdeksi 0-tavoitteen toteuttajaksi. Itse uskon, että ulkoinen taho on joka tapauksessa hyödyllinen resurssi, mutta konsulttia valittaessa turvallisuusjohtajan / HSE-päällikön pitäisi olla mukana ja ohjaksissa.

Kun turvallisuuden muutoshanketta aletaan suunnitella, tulee homman ehkä kriittisin kohta: mitä asetetaan tavoitteeksi? Nyt mieti tarkkaan! Toimitusjohtaja pyytää turvallisuuspäälliköltä (sinulta) tai konsultilta suunnitelman siitä, miten tapaturmataajuus saadaan laskuun nykyisestä 60:sta. Mitä sinä teet? Annatko hänelle suunnitelman, jossa esität ensi vuoden tavoitteeksi 0 tapaturmaa ja mittariksi tapaturmattomat päivät? Entä mitä vastaat, kun toimitusjohtaja kuukauden päästä kysyy, että missä tavoitteen osalta mennään? Usein epäpätevän 0-tavoite-ohjelman kanssa alkaa nopeasti syyttely siitä, miten meidän henkilökuntamme on jotenkin poikkeuksellisen typerää, eikä heitä kiinnosta oma turvallisuus tai miten se tai tämä henkilö on lähes tahallaan mokaillut meidän luvut pieleen. Ihmetellään, miksi ihmiset eivät osallistu. Selitellään yksittäisiä tapauksia ja aletaan etsiä syitä yksilöistä.

0-tavoite epäilemättä myy ja kuulostaa hyvältä, mutta oletko aidosti valmis laittamaan oman työpaikkasi likoon sen puolesta, että tänä vuonna ei tapaturmia enää satu?

 

Laadi realistinen suunnitelma ja vaadi resurssit sen toteuttamiseksi

Mitäpä jos valitsisit alan parhaan turvallisuuskonsultin ja laatisit tämän kanssa yhdessä suunnitelman, jossa esität toimitusjohtajalle, että teillä on realistinen mahdollisuus pudottaa taajuutta 30 % vuosittain ja parantaa samalla työn tuottavuutta? Sitä varten teidän tarvitsee kouluttaa koko henkilöstö ja ylläpitää osaamista tasaisesti, hioa raportointiprosessit kuntoon, sitouttaa ihmiset turvallisuuskulttuurin kehittämiseen ja parantaa turvallisuusviestintää. Asetat lisätavoitteiksi, että jokainen käy vähintään 16 h turvallisuuskoulutusta ensimmäisenä vuonna ja yli 8 h seuraavina, turvallisuushavaintoja tehdään 1 / henkilö ensimmäisenä vuonna ja jatkossa määrä tuplataan vuosittain, mikä asetetaan myös kaikkien palkkiotavoitteisiin. Kaikki tapaturmat tutkitaan jatkossa ja esimiesten bonuskriteereihin lisätään valitut työturvallisuuden mittarit, mukaan lukien kehittämänne uusi viikoittainen työympäristön tarkastusmittari, jossa on huomioitu yleisimmät toimintaanne liittyvät tapaturmariskit. Yksityiskohtaisen suunnitelman lopussa olette laskeneet vuotuisen säästön tapaturmien vähentyessä ja vakuutusmaksujen laskiessa. Suunnitelman lopussa olette erityisesti korostaneet, mikä on investointitarve euroissa niin, että kehitystoiminnalle saadaan riittävät resurssit henkilöiden, tietojärjestelmien, koulutusten sekä konsultoinnin osalta. Oletettavasti viiden vuoden jälkeen yrityksessä ollaan vahvasti plussan puolella ja investointi saa vihreää valoa ylimmältä johdolta. Voitte hyvin kutsua ohjelmaa nimellä ”Tiekartta nollaan” tai ”Visio nolla -hanke”. Mikä parasta, nyt teillä on suunnitelma sekä ylimmän johdon vahva sitoutuminen työturvallisuuteen. Kannattaa tosissaan miettiä, kuvaako 0-tavoite mielestänne kehityshanketta vai voisiko viestinnän kärjessä ennemmin olla visio tai päämäärä, johon haluatte sitouttaa koko henkilöstön ja sidosryhmät mukaan.

Nolla tapaturmaa on matka, johon tarvitsette sitoutuneen ylimmän johdon sekä koko henkilöstön. Tavoitteita ei saavuteta hetkessä, vaan tarvitaan useampi vuosi periksiantamatonta työtä. Välillä tulee taantumia, mutta sitkeä ja järjestelmällinen työ tuottaa varmasti tuloksia, joiden avulla voitte perustella lisäinvestoinnit turvallisuuteen. Nolla tapaturmaa -foorumi on erinomainen paikka tutustua muihin matkan eri vaiheissa oleviin organisaatioihin ja onnistuneisiin hankkeisiin. Myös Quenticin tiimi on mukana foorumissa ja jaamme mielellämme kokemuksiamme, mitä meille on kertynyt yhteistyöstä yli 80 yrityksen kanssa.

 

Lisää vinkkejä ja luettavaa

 

Tägit: blog, nolla foorumi, Nolla tapaturmaa, työturvallisuus

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä:

Vuoteen mahtuu useita työturvallisuusalan tapahtumia. Itselle vakiintuneita tapahtumia Suomessa ovat Nolla tapaturmaa -foorumin järjestämä joka...

Lue lisää

Varmoihin kevään merkkeihin kuuluu Nolla tapaturmaa -foorumin seminaari.

Viime vuonna Turun Kiss my Safetyssä kevään ensimmäinen helle helli ja...

Lue lisää

Kesälomat ovat ohi, ja ihmiset palailevat piakkoin takaisin töihin. Meillä heinäkuu oli hiljaisempi päivitysten osalta, joten olemmekin saaneet...

Lue lisää

Turvallisuuskulttuuri – lyhyesti tämä tarkoittaa työntekijöiden ja johdon sitoutumista turvallisuuteen. Perinteiset käsitteet ja määritelmät pitävät...

Lue lisää