Työturvallisuus

Behavior Based Safety (BBS): rakentavaa palautetta turvallisesta käyttäytymisestä

Haastattelu professori Christoph Bördleinin kanssa

6 min29/08/2023

Behaviour Based Safety eli BBS (suom. käyttäytymiseen perustuva turvallisuus), on suosittu konsepti, sillä se on tieteellisesti perusteltavaa ja erittäin tehokasta. Sitä pidetään yhtenä tärkeimmistä kehityskohteista Safety Management Trend Report 2021 -raportissa. Se täydentää perinteisiä terveys- ja turvallisuuskäytäntöjä ennakoivilla lähestymistavoilla ja menetelmillä. Työntekijät kehittävät vahvan tietoisuuden vaaroista ja heitä kannustetaan työskentelemään turvallisesti.

Prof. Christoph Bördlein kertoo tässä haastattelussa, miksi asiantuntijoiden ja johtajien pitäisi luopua jäykistä käsitteistä, mitä työntekijät voivat tehdä ja mikä on digitaalisten työkalujen rooli. Hän on koulutukseltaan psykologi ja opettaa Würzburg-Schweinfurtin teknillisessä ammattikorkeakoulussa Saksassa. Hän on työskennellyt käyttäytymisperusteisen turvallisuuden parissajo  yli 20 vuotta, kirjoittanut aiheesta useita kirjoja ja johtaa sertifikaattikurssia "Käyttäytymisperusteisen turvallisuuden asiantuntija (BBS)".

Käyttäytymistieteiden avulla kohti menestystä

Professori Bördlein, voisitteko kuvailla käyttäytymiseen perustuvaa turvallisuutta muutamalla sanalla?

Käyttäytymiseen perustuva turvallisuus on käsite, jonka juuret ovat vahvasti käyttäytymistieteissä. Se perustuu tietyn käyttäytymisen määrittelyyn, jotta sitä voidaan tarkkailla ja tarvittaessa muuttaa. Jos kysyn joltakulta "Kuinka turvallisuustietoinen olet?", vastaus voi olla hyvin epämääräinen. Mutta jos määrittelen, että turvallista käyttäytymistä voidaan mitata esimerkiksi siten, että työntekijät pitävät kiinni kaiteesta kävellessään portaita alas, minulla on objektiivinen mittari, jota voin tarkkailla ja arvioida. Tämä mittausprosessi on erittäin tärkeä, ei ainoastaan käyttäytymiseen perustuvan turvallisuuden kannalta, vaan koko sovelletun käyttäytymisanalyysin alalla.

Ja jos näet tällaisessa mittarissa, että vain 20 prosenttia työntekijöistä käyttäytyy turvallisesti, miten voisit vaikuttaa siihen?

Rakentava palaute on avainasemassa. Ei auta vain moittia 80% kollegoita, jotka eivät käyttäydy toivotusti. Sen sijaan kannustaisin positiivisesti kaikkia niitä, jotka käyttäytyvät turvallisesti ja siten rohkaisisin muitakin samaan. Asianmukaiset merkit voisivat myös auttaa. Seuraavien viikkojen aikana asettaisimme tavoitteita ja virstanpylväitä, jotka lopulta varmistaisivat riittävän turvallisuustason. Toinen BBS:n näkökohta on tässä tärkeässä roolissa: esimerkillä johtaminen. Kun useammat kollegat ovat tietoisia "ongelmasta" ja käyttäytyvät turvallisemmin, se motivoi muita tekemään samoin.

Kannusta turvalliseen käyttäytymiseen

Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta miksi luulet, ettei seuraavan lauseen sanominen riitä: "Hei, pitäkää kiinni kaiteesta"?

Koska se ei oikeastaan ratkaise ongelmaa. Ohjeet ja jopa rangaistukset eivät motivoi. Ongelma monissa organisaatioissa on se, että turvallisesta käyttäytymisestä ei anneta riittävästi tunnustusta. Turvallisuus liitetään usein ylimääräiseen ponnisteluun. Mutta jos esimies kysyy vain: "Miksi siinä kesti niin kauan?", se osoittaa, ettei ylimääräistä vaivannäköä arvosteta.

Tässä kohtaa käyttäytymiseen perustuva turvallisuus astuu kuvaan. Kyse ei ole turvattomasti käyttäytyvien arvostelusta vaan rakentavan palautteen antamisesta ja turvallisuuden mallia antavien kannustamisesta. BBS-konsepti on turvallisen käyttäytymisen ja työn järjestelmällistä tunnustamista ja arvostamista. Tunnustuksen ansiosta monet ihmiset ovat halukkaampia ja motivoituneempia näyttämään hyvää esimerkkiä työtovereilleen, mikä puolestaan motivoi heitä itseään toimimaan turvallisemmin. Ihmisten on kuitenkin tiedettävä, mitä heiltä tarkalleen ottaen pyydetään.

Vastuukysymys

Miten työntekijät vaikuttavat näihin tavoitteisiin ja määritelmiin?

Se riippuu tilanteesta. Alussa BBS oli hyvin tiukka käsite, jonka johto määritteli vahvasti. Jos pysymme portaiden esimerkissä ja tämä on ainoa ongelma yrityksessä, se voi toimia hyvin. Nykyaikaiset työympäristöt ovat kuitenkin paljon monimutkaisempia ja ihmiset työskentelevät itsenäisemmin. Siksi on järkevämpää luoda BBS-järjestelmiä, jotka ovat työntekijälähtöisiä. Loppujen lopuksi työntekijät tietävät parhaiten, mitä he tarvitsevat työskennelläkseen turvallisemmin. Tämä näkökulma on yhdessä johdon näkökulman kanssa erittäin tärkeä.

Puhuttelet nyt johtajia. Missä määrin BBS on johtamiskysymys?

Johdon hyväksyntä on yhtä tärkeää kuin työntekijöiden osallistuminen. Kulttuurimuutoksen halun on tultava ylhäältä, mutta sitä on tuettava myös alhaalta käsin. Mielestäni erityisen hyödyllinen BBS:n mukainen toimintatapa on niin sanottu arvoihin perustuva lähestymistapa. Tällöin voidaan todella uskoa yritysten sanaan. Organisaatiot sanovat usein, että heidän työntekijöidensä turvallisuus ja terveys on tärkein voimavara. Kysyn sitten: mitä se tarkoittaa käytännössä? Missä voin nähdä, että tämä on teille todella niin tärkeää? Ja sitten meidän on eriteltävä se yksityiskohdiksi.

Käytännössä ja digitaalisesti toteutetut havainnot

Kuka tekee arvioitavat havainnot? Rakennuksessa ei ole koko ajan kaltaistasi tutkijaa, eivätkä turvallisuusalan ammattilaiset tai johtajat voi ottaa kaikkea vastuuta.

Aivan oikein, eikä heidän tarvitsekaan. Erityisesti työntekijälähtöiset BBS-järjestelmät perustuvat siihen, että työntekijät tarkkailevat toisiaan. Mutta heidän on ensin käytävä läpi oppimiskokemus. Tavallisesti he pysyvät etäällä kuullessaan, että heitä tarkkaillaan. Tämä johtuu siitä, että he ovat vuosien varrella oppineet, että käyttäytymisen tarkkailu johtaa usein kritiikkiin tai muihin epämiellyttäviin seurauksiin. BBS:n avulla heidän pitäisi ymmärtää, että havainnointi johtaa myönteiseen palautteeseen ja kannustaa heitä käyttäytymään turvallisesti. Tämän palautekulttuurin, myös kollegoiden kesken, on oltava osa järjestelmää.

Voivatko digitaaliset työkalut tukea BBS-järjestelmiä?

Kyllä, ehdottomasti. Erityisesti kamerajärjestelmien tai puettavien laitteiden automaattiset havainnot voivat tuottaa erittäin tarkkoja ja objektiivisia mittaustuloksia. Mutta myös psykologiset vaikutukset on otettava huomioon. BBS toimii vain, jos työntekijät luottavat järjestelmään. Ohjelmistot ja sovellukset ovat myös tärkeitä työkaluja, jotka helpottavat havaintojen dokumentointia ja analysointia. On kuitenkin aina tärkeää muistaa, että viime kädessä käyttäytymisen muutokseen vaikuttaa ihmisten välinen suhde. On suuri ero siinä, kertooko kone minulle tekeväni jotain oikein, verrattuna siihen, että kollega kertoo minulle saman asian. Tässä palautekulttuuri ja luottamus ovat ratkaisevassa asemassa. 

Prof. Dr. Christoph Bördlein on koulutukseltaan psykologi, ja hän opettaa Würzburg-Schweinfurtin ammattikorkeakoulussa (FHWS). Hän on työskennellyt käyttäytymispsykologian sekä työterveyden ja -turvallisuuden alalla yli 20 vuotta. Hän on kirjoittanut useita käyttäytymisperusteista turvallisuutta käsitteleviä kirjoja ja opettaa myös käyttäytymisperusteisen turvallisuuden sertifiointikurssia FHWS:ssä.

Prof. Christoph Bördlein, Interview 2021
Prof. Christoph Bördlein
Käyttäytymiseen perustuvan turvallisuuden asiantuntija

X