Maria valmentaa yritykset huippusuorituksiin

andrea-sonda-383377

Istahdin Tampereen teknillisen yliopiston luentosalissa opintoihini kuuluvalle pakolliselle luennolle. Aihe, työturvallisuus, ei olisi voinut vähempääkään kiinnostaa. Luennoitsija asteli varmoin askelin salin eteen ja laittoi lyhyen johdantopuheensa jälkeen pyörimään erään yrityksen työturvallisuuslyhytelokuvan. Muistan ajatelleeni, että salin valojen himmetessä voisin ottaa pienet tirsat.

Vaan kuinkas kävikään. Vajaat kymmenen minuuttia myöhemmin olin järkyttynyt ja täysin hereillä kuin sangollisen jääkylmää vettä päälleni saaneena. Leffassa päähenkilö kertaili itselleen ja työkavereilleen vuosien varrella sattuneita läheltä piti-tilanteita ja työpaikalla mitättöminä ja arkipäiväisinä pidettyjä pieniä tapaturmia: väärissä paikoissa lojuviin esineisiin kompastumisia, matalalta putoamisia, täpärästi trukkiin törmäämiseltä välttymisiä, erilaisia silmävammoja, takertumisista aiheutuneita vammoja ja niin edelleen. Sitten sattui se äärimmäinen, fataali tapaturma. Kertoja kertasi lähteneensä tuotantohallin toisesta kerroksesta portaita pitkin ensimmäiseen. Hänen piti kantaa pahvilaatikollinen tavaraa kerrosten välillä. Samaan aikaan juuri näissä portaissa oli käynnissä korjaustyö, ja yksi ylimmistä ritiläaskelmista oli poistettu huollon takia. Päähenkilö ei tätä tiennyt. Melko pian portaikossa laskeuduttuaan hän putosi ja vain sekunteja myöhemmin siirtyi ajasta ikuisuuteen. Olin saanut kylmän kasteeni – onnekseni luentosalin penkillä enkä tuolla tuotantohallissa.

Ymmärsin, että nämä videolla esitetyt kuvaukset sopivat moneen muuhunkin suomalaiseen työtapaturmaan. Ja entäpä jos se pahin niistä sattuisi omalle kohdalleni: puolisoni, pienten lasteni isä, ei enää koskaan tulisikaan kotiin hänelle töissä sattuneen työtapaturman takia. Entä jos itse aiheuttaisin omalla huolimattomuudellani tai ajattelemattomuuttani jollekin työkaverilleni elinikäisen vamman tai jotain vielä pahempaa. Minua hävetti. Miksi olin suhtautunut työturvallisuuteen niin ylimielisesti ja vähätellen? Miksi ja milloin olin saanut tämän vakavan asennevamman?

Toisinaan työpaikoilla tuudittaudutaan siihen, että vain turvallisuusorganisaatiolla on vastuu yrityksen turvallisuudesta. Väite on yhtä kömpelö kuin esimerkiksi se, että väittäisi vain poliisin olevan vastuussa liikenteen turvallisuudesta. Edellä kuvaamani päähenkilön kuolemaan johtanut tapahtumaketju olisi ollut estettävissä, jos jokainen työyhteisön jäsen olisi kantanut vastuunsa turvallisuudesta.

Tuon lyhytelokuvan näkemisestä on kulunut suunnilleen vuosikymmen. Edelleen muistan sen minussa aikaan saamat tunteet ja ajatukset: järkytyksen sekä halun tehdä ja auttaa tekemään ihmisten arjesta turvallisempaa. Tänä keväänä minulle tarjoutui jälkimmäiseen täydellinen mahdollisuus, kun minua kysyttiin mukaan NordSafetyn posseen. Hyville asioille voi sanoa vain kyllä. On ollut huikeaa päästä osaksi joukkoa, joka haluaa mahdollistaa yritysten turvallisuustuloskunnon parantamisen huippuvälinein.

Minun roolini on kuin (työ)turvallisuuskuntosalin salivalvoja-valmentajan: autan asiakkaitamme tutustumaan rakentamaamme ympäristöön ja käyttämään tarjoamiamme välineitä oikein ja tehokkaasti. Haluan tukea asiakkaitamme matkalla kohti parasta mahdollista turvallisuustuloskuntoa ja rohkaista ottamaan sen seuraavankin askeleen hyvään kuntoon pääsyn tiellä. Kestävyysurheilijana ymmärrän, että parhaat tulokset saavutetaan maltilla, hyvällä suunnittelulla ja systemaattisella toteutuksella. Oikotiet ja tuuriin luottamisen voi unohtaa, kun peruskunnon rakentaa oikein ja hyvillä välineillä.

Tägit: Älykkäämpää työturvallisuutta, valmennus, asiakas

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä:

Rakentaessamme NordSafetyä tai tehdessämme mitä tahansa siihen liittyvää työtä pidämme tietoturvallisuuden kirkkaana mielessämme. Pyrimme jatkuvasti...

Lue lisää

Monet meistä ovat kuulleet lennokeista – lentävä nelikopteri, jota kauko-ohjataan tabletilla, älypuhelimella tai jopa lisätyn todellisuuden laseilla...

Lue lisää

Nykypäivänä jokainen yritys kertoo työturvallisuuden olevan tärkeintä ja sen kehittämiseen ollaan sitouduttu – ainakin juhlapuheissa. Kuinka hyvin...

Lue lisää

Työelämä ei aina ole helppoa. Erityisen vaikeaa työelämä on silloin, kun pitää tehdä jotain uutta, jotain mitä et ole ennen tehnyt, etkä haluaisi...

Lue lisää